27. syys, 2016

Kauneuden arvostus

Tämän viimeisimmän näyttelyni teeman, Lohikäärmeen aika, myötä olen muistanut jotain hyvin merkittävää lapsuudestani. Minulla on ollut pitkään pelkkää mustaa muistojen kohdalla, mutta nyt olen saanut ihanan muiston mieleeni.

Mummolassani, ihan pienenä, reilusti ennen kouluikää, muistan ihaileeni taideteosta mummolan seinällä. Mummon ja papan makuuhuoneen seinällä. Se oli taidegrafiikkaa ja seisoin sitä katsoen ja muistan, että ihmetelin, että onko joku ihminen voinut tehdä omilla käsillään jotain noin kaunista. Omilla käsillään, jotain noin kaunista.

Se oli sellainen kunnioituksen ja toiveen ihmetys. Salaa mietin, että voisinko minäkin joskus tehdä jotain tuollaista?

Minä voin ja minä teen.