5. loka, 2014

Henki ei kulje ja tieto pakenee päästä

Meille iski raju syysflunssa ja minä täällä kotona kiroilin miehelleni, että kyllä ärsyttää. Hengen ja Tiedon messut lähestyvät ja tauluja pitäisi maalata ja blogia kirjoittaa, mutta kun ei järki kulje. Siihen hän tokaisi, että just hyvä! Henki ei nyt kulje ja tietokin pakenee. Sopii hyvin teemaan, kirjoita siitä. Minä tietysti naureskelin, että älä nyt viitti. Hän yleensä osuu outoudessaan naulan kantaan. Ja tässä sitä taas sitten kirjoitellaan.

 

Olen intoillut messuista jo monta viikkoa ja valmistautunut niihin maalaamalla enemmän kuin normaalisti. Ottanut ja pihistänyt aikaa aina kun siihen on ilmaantunut edes jonkin moinen tilaisuus. Olen saanut ihanan meditatiivisen taulusarjan aikaan sekä inspiroitunut lumoavista usvaisista syysaamuista. Niissä on luonnon taikaa. Tänä aamunakin heräsin usvaiseen maisemaan, unessa. Ne ovat niin vaikuttavia! Meidän ikkunoista näkyy kaksi upeaa kirkkoa ja kun usva kietoo ne vaippaansa eikä niistä näy vilaustakaan, tuntuu kuin eläisi unimaisemassa, jota voi veitsellä leikata.

 

Eräs ystäväni on käynyt muutaman kerran katsomassa galleriaa ja jutustelemassa syntyjä syviä. Kyllä se vain on niin, että upea ihminen ja ystäyys ovat ihana rohkaisun sekä inspiraation lähde. Hän todella sai minut liekkeihin. Rohkaistuin aloittamaan ja toteuttamaan pari hyvin tärkeää mielikuvaa tauluiksi. 

 

Vaikka tämä ärsyttävä flunssa katkaisi rakkaan flowni, niin pääsen sittenkin rauhallisin mielin Hengen ja Tiedon messuille ensi viikonloppuna. Olen valmis. Jännittynyt ja innoissani. Nähdäänhän messuilla ystävät?